4.

proteiini synteesiiin osallistuvat: Tuma DNA:n sijainatipaikka. DNA Sisältää geneettisen informaation. Tumajyvänen Ribosomien rakenneosien synty. Ribosomi Proteiinisynteesin tapahtumapaikka. Lähetti- RNA Siirtää DNA:n viestin solulimaan. Siirtäjä-RNA Tuovat tietyn aminohapon ribosomille. Aminohappoketju Proteiinit rakentuvat aminohappoketjusta. Solulimakalvosto Varastoi ja kuljettaa aminohappoketjuja. Golgin laite Muokkaa ja pakkaa aminohappoketjuja.

11.yksilön kehittyminen ympäristön ja geenien vaikutuksesta

Geenien välinen vuorovaikutus ja ympäristö vaikuttavat ominaisuuksien ilmenemiseen.

 MENDELIN LAIT
1.sääntö jälkeläisen yhdenmukaisuudesta: risteytetään kaksi tietyn alleelin suhteen homotsygoottista yksilöä. f1-polven yksilöt ovet keskenään ominaisuuden suhteen samanlaisia ja ilmentävät dominoivaa alleelia. 
2.erkanemissääntö: risteytetään kaksi tietyn geenin suhteen heterotsygoottista yksilöä. tulee jälkeläisiä joissa ilmenee molemmat ominaisuudet tietyissä lukusuhteissa.
3. sääntö geenien vapaasta yhdistymisestä meioosissa: eri kromosomeissa sijaitsevien geenien alleeleista tulee meioosissa sukusoluihin sattumanvaraisesti kaikkia mahdollisia yhdisteitä.

10. Sukupuoli vaikuttaa ominaisuuksien periytymiseen.

• kromosomit voidaan jakaa sukupuolikromosomeihin ja autosomeihin.
• yleensä sukupuolen määräävät sukupuolikromosomien geenit
 • mies XY nainen XX
• eläimillä sukupuoli määräytyy yleensä sillä hetkellä kun siittiö tunkeutuu munasoluun. > myös ympäristö voi määrätä sukupuolen, esim kilpikonnat munivat hiekkaan. Jos hiekan lämpötila on alle +27 astetta syntyyy vain koiraita. Jos hiekka on yli +30 astetta syntyy vain naaraita.

9. Geenit

Geenit sijaitsee kromosomeissa, jokaisella geenillä on oma paikkansa eli lokus.
Geeneissä voi esiintyä erimuotoja; alleeleja.
Alleelit jaetaan dominoiviin ja resessiivisiin alleeleihin.
 • dominoiva alleeli: peittää toisen (resessiivisen) alleelin vaikutuksen ja aiheuttaa yksinkertaisenakin ominaisuuden ilmenemisen.
 • resessiivinen alleeli: alleeli, jonka ilmentämä ominaisuus tulee esiin vain alleelin esiintyessä kahtena kappaleena.

8. Geenit siirtyvät sukusolussa vanhemmilta jälkeläisille.

Sukusolut syntyvät meioosin tuloksena.
Meioosissa kromosomiluku puolittuu, syntyy neljä kromosomi luvultaan yksinkertaista sukusolua.
Meioosissa perintötekijät järjestyvät uudelleen, syntyy erilaisia sukusoluja.
Meioosissa voi tapahtua häiriöitä, jotka voivat johtaa kromosomimutaatioihin. Esim. Voi aiheuttaa downin syndrooman.

7. Solujen lisääntyminen

• Lisääntymistä on suvullista ja suvutonta.
  
•  Suvullisessa lisääntymisessä sukusolut eli muna- ja siittiösolut yhtyvät. Esimerkkinä suvuttomasta lisääntymisestä on tohvelieläimen jakautuminen jossa syntyy kaksi uutta yksilöä jotka ovat emoyksilön kaltaisia.
   
• Solujen jakautuminen mahdollistaa uusien solujen muodostumisen, jolloin vahingoittunut kudos voi parantua. Esim. haava paranee solujen uusiutumisen ansiosta.
  

 Solun elämänkierrossa on välivaihe, tumanjakautuminen ja soluliman jakautuminen.

Välivaihe: DNA kahdentuu
Tumanjakautuminen: neljä eri vaihetta esi-, keski-, jälki-, ja loppuvaihe.

1. esivaihe (profaasi): Tumassa kromatiinirihmat pakkautuu yhä tiivimmin kromosomeiksi. Jokainen kromosomi kahdentuu, sentromeerin kohdalta sisarkromatidit ovat kiinnittyneet toisiinsa. Tumajyvänen häviää ja solulimassa muodostuu tumasukkula. Esivaiheen jälkeen tumakotelo häviää.
   
2. keskivaihe (metafaasi): Sukkularihmat kiinnittyvät kromosomienm sentromeerikohtiin. Kromosomit menevät sukkularihmojen vetäminä solun keskitasoon ja asettuvat riviin.
   
3. jälkivaihe (anafaasi): Sisarkromatidit irtoavat toisistaan. Jälkivaiheessa solu alkaa jakautua ja molemmilla puolilla on kromosomin perintöaines.
   
4. loppuvaihe (telofaasi): Loppuvaiheessa tumakotelo muodostuu molempien puoliskojen ympärille ja syntyy perimmältään kaksi samanlaista tumaa ja uutta solua.

6. Solujen perusrakenne